On Brysselissä jotain kaunista sentään. Tämä kirkko on n. 1200-luvulta.

 

EUROOPAN UNIONI ON MAHTAVA JA TURHA BYROKRATIA!

 

Unionin perusidea on hyvä: säilyttää rauha Euroopassa sitomalla Euroopan maat tiiviiseen taloudelliseen yhteistyöhön joka johtaa keskinäiseen riippuvuuteen. Tähän ei tarvittaisi kymmeniä tuhansia virkamiehiä eikä jättibudjettia.

Kaupankäynnin vapauttaminen sekä puolustusyhteistyö riittäisi tärkeimmän tavoitteen saavuttamiseen vallan mainiosti. Lainsäädäntöä olisi voitu harmonisoida, mutta paljon keveämmällä kädellä kuin nyt. Taloyhtiön, jossa takavuosina asustelin, pihalla oli kaksi keinua lapsille. Toisen keinun alle oli vedetty asvaltti. Se keinu täytyi poistaa, sen toisen alla oli nurmikko. Voi olla, että toimenpide oli oikein, mutta ei tällaisia asioita tarvitse Brysselistä asti ohjeistaa.

Miksi siis mahtava virkakoneisto. Siksi, että lainsäädännön yhtenäistäminen vaatii paljon juristeja ja kielenkääntäjiä jne. mutta ennen kaikkea siksi, että unionille haluttiin valtaa ja sitähän saadaan hankkimalla jäsenmaksuilla paljon rahaa, jota sitten jaetaan uudelleen jäsenmaille. Tämähän on ilmeisesti sitä makeinta vallan käyttöä!

Rahan uudelleen jakaminen edellyttää suurta valmistelukoneistoa ja neuvottelukoneistoa, lobbareita jne. Kallispalkkaista porukkaa, vahtimestari saa enemmän palkkaa kuin Suomessa moni akateeminen.

Unionia tulee ajaa alas, ennen kaikkea hallintokoneistoa keventää lopettamalla turha rahankierrätys ja jako sekä liiallinen lainsäädännön yhtenäistäminen, joka on mennyt jo pilkun n..miseksi.

Euroopan unioni on hyödyllinen talousalueena ja puolustusliittona, mutta ei jäsenmaiden laeista ja rahankäytöstä päättävänä laitoksena.

Sitten on vielä tämä rahaliitto. Suomella oli sinne tulenpalava kiire, sillä rahaliiton, emun jäseneksi piti päästä ensimmäisten joukossa. Rahaliiton jäsenyys edellytti tiukkaa budjettia, alhaisia korkoja ja alhaista valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kaikki nämä Lipposen I hallitus halusi tinkimättä täyttää. Tämä merkitsi tiukkaa talouspolitiikkaa. Tämä puolestaan aiheutti työttömyyden jämähtämisen korkealle tasolle, jolla se oli suuren laman jälkeen. Ruotsi ja Iso-Britannia valitsivat toisin jääden rahaliiton ulkopuolelle. Ruotsin työllisyys voitiin hoitaa paljon Suomea paremmin. Suomalaisia päättäjiä tuskin kiinnosti edes työttömyys, koska sen alentaminen ei ollut edellytyksenä rahaliittoon pääsemiselle, mikä heille puolestaan oli mitä tärkeintä!

Nythän sen tiedämme mitä rahaliitto ja sen mukana tapahtunut markasta luopuminen ja euroon siirtyminen merkitsivät. Virallisen totuuden mukaan hinnat eivät nousseet euroon siirryttäessä. Kuitenkin monesta tuntuu siltä, että euro = markka. Hintaindeksien laskemisessa täytyy olla puutteita vai mikä selittäisi tämän ristiriidan virallisen ”totuuden” ja kansalaisten mielipiteen välillä?

[Koti] [Ehdokkaana kuntavaaleissa 2012] [Valtuustopuheita] [TUNNELI ON HUONO HANKE] [Euroopan Unionista] [Rinteen malli] [Kuka]